intelligent (bn):
разу́мный(en) —.
(en) —., у́мный(en) —.
(en) —., здра́вый(en) —., поня́тливый(en) —., проду́манный(en) —., смышлёный(en) —., сообрази́тельный(en) —., умный(de) geistig begabt, von guter Auffassungsgabe, einsichtig, klug, Beziehungen kennend.
(de) mit scharfem Verstand und logischem Denkvermögen ausgestattet.
(fr) Qui a beaucoup d’intelligence, qui conçoit facilement..
(fr) Qui exprime de l’intelligence..
(fr) Qui est pourvu de la faculté de comprendre, qui est capable de concevoir et de raisonner..
(fi) sellainen, joka osoittaa älykkyyttä.
(sv) som snabbt och/eller grundligt kan tänka ut lösningar på problem.
(pl) —., интеллектуальный(de) geistig begabt, von guter Auffassungsgabe, einsichtig, klug, Beziehungen kennend., интеллигентный(pl) —., сообразительный(fi) sellainen, joka osoittaa älykkyyttä., толковый(fi) sellainen, joka osoittaa älykkyyttä.
Via: Dbnary en WikiWoordenboeken
Via: Memodata.com