tune (zn):
мело́дия(en) —.
(en) —., моти́в(en) —., напе́в(en) —., настро́енный(en) —., настро́йка(en) —., мелодия(nl) 1. een opeenvolging van toonhoogtes die een bepaald muzikaal gestalte vormt.
(pl) —., строй(de) Musik: das Gestimmt- oder Verstimmtsein eines Instrumentes.
tune (ww):
настраивать(de) Musik: die Tonlage (Stimmlage) eines Instrumentes verändern., отрегулировать(fi) saattaa tiettyyn tilaan, virittää., регулировать(fi) saattaa tiettyyn tilaan, virittää.
cached Via: Dbnary en WikiWoordenboeken
Via: Memodata.com