virtue (zn):
доброде́тель(en) —.
(en) —.
(zh) 優美的德行., целому́дрие(en) —.
(en) —.
(zh) 優美的德行., ве́рность(en) —., досто́инство(en) —., добродетель(fi) myönteisiä moraaliarvoja tukeva ja kielteisiä vastustava sisäistetty toimintamalli tavoiteltavaksi.
(es) —.
(pl) —., достоинство(de) allgemein als hochwertig anerkannte Eigenschaft oder Haltung eines Menschen.
(pl) —.
(pl) —., действующая сила(de) die Wirkungen ausübende, Ergebnisse erzielende Kraft., заслуга(fi) tulos jostain teosta., награда(fi) tulos jostain teosta.
cached Via: Dbnary en WikiWoordenboeken
Via: Memodata.com