zelfstandig naamwoord (zn):
sustantivo(nl) —.
(de) Wort, das ein bestimmtes Objekt oder eine bestimmte Person bezeichnet.
(de) Wortart, die ein bestimmtes Objekt oder eine bestimmte Person bezeichnet.
(en) grammatical category (narrow sense).
(fr) Substantif.
(lt) kalbos dalis.
(it) sostantivo, linguistica, componente grammaticale del discorso.
(tr) isim.
(zh) 詞類.
(sv) ordklass.
(pl) —., nombre(nl) —.
(en) grammatical category (narrow sense).
(fi) nomineihin kuuluva sana, joka merkitsee asioiden, esineiden, aikajaksojen, henkilöiden, paikkojen jne. nimityksiä.
(lt) kalbos dalis.
(it) sostantivo, linguistica, componente grammaticale del discorso.
(tr) isim.
(zh) 詞類.
(pl) —., substantivo(nl) —.
(en) grammatical category (narrow sense).
(lt) kalbos dalis.
(it) sostantivo, linguistica, componente grammaticale del discorso.
(no) ordklasse.
(zh) 詞類.
(sv) ordklass.
(pl) —., nombre substantivo(en) grammatical category (narrow sense).
(de) —.
(zh) 詞類., nombre sustantivo(en) grammatical category (narrow sense).
(de) —.
(zh) 詞類., sustantivo substantivo(fi) nomineihin kuuluva sana, joka merkitsee asioiden, esineiden, aikajaksojen, henkilöiden, paikkojen jne. nimityksiä.
cached Via: Dbnary en WikiWoordenboeken
Via: Memodata.com